Kylmän päivän shoppailuja

Tänään lähtiessäni neuvolaan sain taas kokea miltä tuntuu omistaa Saksan maalle tehty auto... Toisin sanoen auto ei käynnistynyt enkä päässyt lataamaan akkua, kun takakontti oli jäätynyt kiinni. Akku sijaitsee tuossa siis takakontissa. Tällä mahalla ei myöskään lähetty takapenkkien kautta takakonttiin mönkimään. Webasto toimi kyllä, mutta yrittäessäni käynnistää, auto vain köhisi ja jätti käynnistymättä. Ei auttanut kuin soittaa taksi.

Neuvolassa kaikki oli kunnossa. Varsinainen neuvolatätini oli tänään poissa, joten tuuraamassa oli terveydenhoitaja, joka oli myös ihan ensimmäisessä neuvolatapaamisessani puolisen vuotta sitten.

Neuvolan jälkeen menin kaupungille ajatuksissa ostaa pitkään to do -listalla olleet imetysrintsikat ja hoitoalusta. Rintsikat löytyivät Lindexiltä ja piti muutamat sovittaa ennen sopivien löytymistä. Lopulta mukaan lähti ne, joista olin ensimmäisiä kokoja (pieneksi osottautuneita) mukaan napatessani ajatellut, että nuo sopisivat laskuvarjoksi. Olen nyt siis laskuvarjon onnellinen omistaja. Mielenkiinnolla odotan mikä tandemlaskuvarjo pitää ostaa synnytyksen jälkeen...  Hoitoalusta löytyi myös; Citymarketista Pikku-Piian semmoinen harmaa, jota olin Prismassa aikanaan katsellut, mutta kun menin ostamaan, se kuosi oli loppunut. En halunnut mitään nalleja tai värikästä kuviota. Tuo on kiva. Harmaa, jossa on jänniä ympyröitä. Tästä linkistä löytyy tuo hoitoalusta. Se on tuossa lisäkuvassa (2/2) se alimmainen.

Raskasta raskautta, energiaa ja väsymystä

Ristiriitaista. Tänäänkin olen saanut paljon aikaiseksi. Imuroin, räjäytin vaatehuoneen (ja järjestin sen uuteen uskoon) ja tietysti taas kerran tiskasin. Milloinka en tiskaisi... ja kuten mieheni sanoi, vietin neljä tuntia netissä. No melkein ainakin. Laitoinhan minä lastenhuonettakin kuntoon. Verhot ikkunaan, leluja paikoilleen, jne. Joskin huomasin, että verhot ovat ryppyiset. Nyt ne pitäisi ottaa alas ja silittää. Kävin eilen kirpparilla ja tein superlöydön. Olin jo melkein tilannut sellaisen pinnasänkyyn kiinnitettävän mobilen, mutta onneksi en ehtinyt. Sellainen aivan uuden veroinen odotti minua kirpputorilla ja vain se maksoi vain murto-osan siitä mitä uusi olisi maksanut!! Tuo mobile sopii hienosti pinnasänkyyn ja nyt huone näyttää jo paljon enemmän vauvan huoneelta :)

Heräsin jo puoli kahdeksalta ja kahdeltatoista tuntui, että kohtahan on ilta. Jännältä tuntui, ihan kuin ylimääräisiä tunteja vuorokaudessa. Vaikka sain tehtyä yhtä jos toista, koko päivän minusta tuntui todella väsyneeltä. Kävin 22:30 nukkumaan eilen ja herätys oli soimassa kahdeksalta. Heräsin siis itse puoli kahdeksalta, mutta silti väsymys jatkui koko päivän. Heräilin tosin muistaakseni viisi (vai neljä) kertaa yön aikana vessaan ja juomaan (pitää juoda, kun on turvotusta jonkin verran). Näin kuitenkin unia, joten olisi voinut olettaa unen olleen edes jokseenkin laadukasta. Sunnuntai-maanantai yö meni aivan harakoille, joten jospa tämä olotila johtui sitten siitä. Joku on joskus sanonut, että huomisen fiilikseen ei liity se miten nukkuu ensi yön vaan miten nukkui viime yön. Ehkä siinä on joku perä... En enää pääse ylös sängystä ihan helposti. Pitää äheltää ensin yhdelle kyljelle ja heittää jalat sitten laidan yli samalla pyörähtäen niin, että pääsee jaloilleen. Toisin sanoen ei vatsalihakset oikein toimi tällä hetkellä tai jos pääsisinkin kampeamaan suoriltaan ylös, se ei ole suositeltavaa, koska vessareissulle lähtiessä kyseisen liikesarjan tekeminen on riskaabelia ja täysin omalla vastuulla. Nukkuessani minulla on käytössäni kaksi asentoa. Oikea kylki ja vasen kylki. Selällään alkaa hengästyttää. Heräilen myös ajoittain, kun käsi tai jalka puutuu ja pitää vaihtaa kylkeä... Enää hetki, niin pääsen nukkumaan miten tahdon!! Sitä odotellessa.

Kävin eilen Tarjoustalosta ostamassa niiden kaksi viimeistä kerää luumun väristä Crystalia :) Samalla reissulla kävin Jyskissä ja mukaan tarttui vaipparoskiksen ja pimennysverhon lisäksi muovilaatikoita, joista yhteen kasasin kaikki lankani. Ostin juuri sopivan kokoisen laatikon, sillä se tuli aivan täyteen, mutta meni silti kiinni :)

Hahtuvaa ja synnytysosastovierailua

Eilinen päivä meni vähän harakoille, kun heräsin vasta puolilta päivin. Ilmeisesti oli jäänyt hieman univelkaa vuodenvaihteen pirskeistä. Meillä oli muutamia kavereita kylässä ja oli kyllä mukava istua iltaa. Minäkin jaksoin valvoa puoleen viiteen. Ilmankos nyt sitten väsytti.

Sain vähän jotain aikaiseksi eilen. Olin jo pitkään ajatellut ostavani hahtuvalankaa, jotta voisin neuloa vaippahousut vauvalle. Kävin monta nettikauppaa läpi ja ihan järjettömiä postimaksuja on kaikilla. Eipä he tietysti itse voi niihin hirveästi vaikuttaa. Löysin sitten jutta.fi -kaupan, jolla on varasto suhteellisen lähellä asuinpaikkaani; hakemalla itse ei postikuluja ollut. Ja mikä parasta - sain ne heti samana päivänä. Ei siis aikaakaan, kun olin naputellut tilaukseen kuusi kerää erivärejä; mustapunainen, punainen, musta, merenvihreä, vihreä ja purppura. Kaikista ei tule vaippahousuja vaan ajattelin myös tehdä semmoisen kosteussuojan vauvan sänkyyn ja kenties jotain muutakin. Ensimmäiset housut on kohta jo valmiit :) Laitan tänne kuvia, kunhan saan ne valmiiksi. Muutenkin tarkoitus on sisällyttää postauksiin kuviakin. Ainakin itse pidän kovin blogeista, joissa on sopivassa suhteessa kuvia ja tekstiä.

Kävimme eilen tutustumassa synnytysosastoon. Minusta oli mukavaa, kun kätilö puhui kivunlievitysten kohdalla siitä, että he kyllä kertovat milloin on oikea aika millekin. Itseäni tuo tieto rauhoitti huimasti, sillä olen vähän pelännyt, että entä jos ne ovat heti laittamassa epiduraalia, yms. Haluaisin yrittää synnyttää ilman vahvoja puudutteita eli ilokaasun, kauratyynyn ja mahdollisesti tensin avulla. Tuonne sairaalaan oli juuri sellaiset laitteet hankittu. Toki sitten, jos synnytys pitkittyy ja kroppa ei jaksa, niin otetaan mitä tarvitaan. Luotan sairaalan ammattilaisiin. Vähän mua kyllä meinasi siellä itkettää. En tiedä miksi. Kai se on jotain taka-alalla olevaa tiedostamatonta pelkoa. Mua kyllä meinaa aina itkettää, jos nään pieniä vauvoja tai varsinkin jos puhutaan jostain vauvoihin tai synnytykseen liittyvistä ongelmista. Mut kyllä minua meinasi alkaa jo naurattaa, kun kyyneleet meinasi tulla silmiin silloinkin, kun odotellessamme kierron vetävää kätilöä osastolta lähti kotiin ihan pieni ihminen. Herkkä mikä herkkä. Nytkin tuli kyyneleet silmiin, kun muisteli eilistä :´)