Hahtuvaa ja synnytysosastovierailua

Eilinen päivä meni vähän harakoille, kun heräsin vasta puolilta päivin. Ilmeisesti oli jäänyt hieman univelkaa vuodenvaihteen pirskeistä. Meillä oli muutamia kavereita kylässä ja oli kyllä mukava istua iltaa. Minäkin jaksoin valvoa puoleen viiteen. Ilmankos nyt sitten väsytti.

Sain vähän jotain aikaiseksi eilen. Olin jo pitkään ajatellut ostavani hahtuvalankaa, jotta voisin neuloa vaippahousut vauvalle. Kävin monta nettikauppaa läpi ja ihan järjettömiä postimaksuja on kaikilla. Eipä he tietysti itse voi niihin hirveästi vaikuttaa. Löysin sitten jutta.fi -kaupan, jolla on varasto suhteellisen lähellä asuinpaikkaani; hakemalla itse ei postikuluja ollut. Ja mikä parasta - sain ne heti samana päivänä. Ei siis aikaakaan, kun olin naputellut tilaukseen kuusi kerää erivärejä; mustapunainen, punainen, musta, merenvihreä, vihreä ja purppura. Kaikista ei tule vaippahousuja vaan ajattelin myös tehdä semmoisen kosteussuojan vauvan sänkyyn ja kenties jotain muutakin. Ensimmäiset housut on kohta jo valmiit :) Laitan tänne kuvia, kunhan saan ne valmiiksi. Muutenkin tarkoitus on sisällyttää postauksiin kuviakin. Ainakin itse pidän kovin blogeista, joissa on sopivassa suhteessa kuvia ja tekstiä.

Kävimme eilen tutustumassa synnytysosastoon. Minusta oli mukavaa, kun kätilö puhui kivunlievitysten kohdalla siitä, että he kyllä kertovat milloin on oikea aika millekin. Itseäni tuo tieto rauhoitti huimasti, sillä olen vähän pelännyt, että entä jos ne ovat heti laittamassa epiduraalia, yms. Haluaisin yrittää synnyttää ilman vahvoja puudutteita eli ilokaasun, kauratyynyn ja mahdollisesti tensin avulla. Tuonne sairaalaan oli juuri sellaiset laitteet hankittu. Toki sitten, jos synnytys pitkittyy ja kroppa ei jaksa, niin otetaan mitä tarvitaan. Luotan sairaalan ammattilaisiin. Vähän mua kyllä meinasi siellä itkettää. En tiedä miksi. Kai se on jotain taka-alalla olevaa tiedostamatonta pelkoa. Mua kyllä meinaa aina itkettää, jos nään pieniä vauvoja tai varsinkin jos puhutaan jostain vauvoihin tai synnytykseen liittyvistä ongelmista. Mut kyllä minua meinasi alkaa jo naurattaa, kun kyyneleet meinasi tulla silmiin silloinkin, kun odotellessamme kierron vetävää kätilöä osastolta lähti kotiin ihan pieni ihminen. Herkkä mikä herkkä. Nytkin tuli kyyneleet silmiin, kun muisteli eilistä :´)